Kevyessä rasituksessa elimistö tuottaa tarvitsemansa energian hapen avulla eli aerobisesti. Kun rasitus kovenee, lihastyötä pitää pystyä tuottamaan nopeammin. Tällöin tarvitaan myös nopeampaa energiaa, jolloin hiilihydraatit hajoavat kemiallisesti maitohapoksi ilman happea eli anaerobisesti.

Kuntoa ja sykkeen kynnysarvoja voidaan mitata erilaisilla testeillä. Laadukkaalla kuntotestillä juoksijan suorituskyvystä saadaan irti paljon yksityiskohtaista tietoa. Omien sykerajojen selvittäminen tai kunnon kehityksen tarkempi arvioiminen on kehityksen kannalta olennaisen tärkeää.

Polkujuoksu elää vahvaa nousukautta, sillä yhä useampi juoksija lenkkeilee metsässä. Polkujuoksuseurojen yhteislenkit ja kilpailutapahtumat houkuttelevat uusia harrastajia lajin pariin.

Kilpailupäivä on aina juhlapäivä, johon kannattaa valmistautua huolellisesti. Suunnittele kilpailupäivän ohjelma ja aikataulu huolellisesti ennakkoon. Kilpailujännitys ja hurmos lisäävät asioiden unohtelua, joten selkeän käsikirjoituksen avulla teet oikeita asioita.

Ultrajuoksulla tarkoitetaan kaikkia maratonia (42 195 metriä) pitempiä matkoja. 100 kilometrin juoksu on yleisin juostava matka. Kuuluisin ultrajuoksu on Kreikassa juostava 246 kilometrin mittainen Spartathlon.

Kestävyysjuoksijan kannattaa kehittää nopeutta, sillä se on ominaisuus, joka iän myötä heikkenee merkittävästi.

Juoksijan kannattaa kiinnittää huomiota lihasvoiman hankkimiseen. Voimaharjoittelu vahvistaa lihaksia, parantaa juoksun taloudellisuutta ja auttaa välttämään vammoja.

Sykkeen seuraaminen on tärkeä osa juoksuharrastusta. Sykkeen avulla määritetään rasitusteho lenkin aikana.

Harjoitusohjelma tai ennalta suunniteltu harjoitus tuo juoksulenkin osalta parhaan tuloksen. Joskus vain fiilikseen mukaan juokseminen on täysin ok ja jopa hyödyllistä, mutta pidemmän päälle juoksuharjoittelu

Hyvä juoksutekniikka auttaa välttämään vammoja, parantaa vauhtia, tuo taloudellisuutta ja lisää juoksunautintoa. Ei ole silti olemassa yhtä oikeaa, nopeinta tai parasta tapaa juosta.