Vauhdin lisääminen vaikuttaisi olevan vapaauinnissa yksi eniten mieltä askaruttavista asioista. Monet kisaavat triathlonissa tai swimrunissa, jossa yritetään tehdä uusia nopeusennätyksiä. Kilpauinti tähtää nimensä mukaisesti kilpailuihin, joten luonnollisesti siinäkin yritetään päästä maaliin ennen muita. Kilpauinnissa marginaalit ovat usein sekunnin kymmenyksissä tai sadasosissa, kun taas triathlonissa marginaalit ovat usein hieman suuremmat.
Monet ovat nähneet kilpauintia televisiosta, jossa uidaan “täysillä” 50 m tai 100 m. Uinti näyttää vauhdikkaalta, siinä tapahtuu hyvin paljon ja frekvenssi (käsien pyörimisnopeus) on hyvinkin korkea. Jos taas verrataan 1 500 m uimareita, voi uinti näyttää melko rauhalliselta, vaikka vauhti saattaa olla alle 60 s/100 m, eli sellaista vauhtia, jota itse en pysty ylläpitämään edes sataa metriä. Mitä tästä opimme? Uida voi monin eri tavoin ja se näyttää tilanteesta ja uitavan matkan pituudesta riippuen hyvin erilaiselta.
Aloittaessani uintiuraani, ei minulla ollut mitään käsitystä miltä oma uintini näytti. Uintihan perustuu hyvin pitkälle mielikuviin ja tunteeseen siitä, miltä oma suoritus näyttää. Mielenkiintoista asiassa on se, että intuitiivisesti olin opetellut luonnostaan tyylin, jota opetan tänäkin päivänä. Uskon vahvasti, että kun ui riittävästi, alkaa luonto ohjata oikeaan suuntaan, jopa ilman opetusta. Tiedostamatta opetat itseäsi oikeaan suuntaan.
Asia selvisi vasta sen jälkeen, kun aloin kuvata muita ja samalla kuvauttaa itseäni. Nyt kun olen kuvannut yli 10 000 videota pinnan alta, alkaa silmä löytää kaavoja melko nopeasti. Näkemisen taito onkin ollut yksi tärkeimmistä työkaluista opetuksessani. Edelleenkin jaksan katsoa tuntikausia uintivideoita ja oppia uutta.
Miksi vauhtien näkeminen ja etenkin tunteminen ovat tärkeitä asioita? Koska vaikka jonkun uinti saattaa näyttää hyvin rauhalliselta ja hitaalta, ei se välttämättä ole sitä. Vastaavasti “täysillä” uiva kaveri, jonka tekemisestä ei yritystä puutu, voi olla yllättävänkin hidas, vaikka uinti näyttää nopealta. Hidas voi olla nopeaa ja nopea hidasta. Samaan lopputulokseen eli uintinopeuteen voi päästä monin eri tavoin.
Kun oppii tuntemaan miltä eri vauhdit tuntuvat, on helpompi alkaa luottaa omaan tekemiseen ja sitä kautta päästä tavoitteisiin. Vauhdin tunteminen aluksi on todella hankalaa. Uskon, että oppilaani ovat olleet opettajiani siinä, että pystyn nykyään kohtuullisen hyvin uimaan eri vauhteja. Olen saanut uida tuhansia tunteja eri vauhteja sekä altaassa että avovedessä. Tunne kehittyy melkein itsestään. Avovedessä hommasta tulee tietysti hyvin paljon haastavampaa, koska mitatun matkan tarkka uiminen, hyvästä suunnistuksesta huolimatta tuntuu olevan lottovoittoon verrattava onnistuminen. Ei siis täysin mahdotonta, mutta todennäköisyys täysosumaan on hyvin pieni.
Vlogissa yritän uida yleisimpiä vauhteja, joita nähdään esimerkiksi triathlonin ikäsarjoissa. Valitsin tarkoituksella melko laajan skaalan, jotta näkisitte kuinka vähän niissä loppujen lopuksi on eroa. Uinnissa, kuten monessa muussakin lajissa vauhti on yhdistelmä taitoa, voimaa, voimakestävyyttä, liikkuvuutta, mielen ja tunteen hallintaa. Videoihin on myös lisätty frekvenssit, koska uskon että se kiinnostaa monia. Älykellot näyttävät yleensä vetoparia/min, koska kello on yhdessä kädessä. Minä käytän aina vetoa/min, eli vetopari x 2. Frekvenssejä voidaan avata myöhemmissä jaksoissa tarkemmin.
Konvertoin vauhdit myös selkeyden vuoksi sadalle ja tuhannelle metrille, jotta aikoja olisi helpompi hahmottaa omiin vauhteihin. Uin lyhyellä radalla, joten käännösnopeus vaikuttaa aina lopputulokseen. Pitkällä radalla tunne muuttuu hieman, jos yritän päästä samaan lopputulokseen, koska käännöksiä ei tule.
Tavoitevauhdit olivat 50 m matkalla:
- 60 sek/50 m = 2:00 min/100 m = 20:00 min/km
- 50 sek/50 m = 1:40 min/100 m = 16:40 min/km
- 45 sek/50 m = 1:30 min/100 m = 15:00 min/km
- 40 sek/50 m = 1:20 min/100 m = 13:20 min/km
Olen asettanut jokaiselle vauhdille oman tunteen ja aktiivisuuden tason, jolla toivon pääseväni lähelle tavoiteaikaa. Vlogissa näette miltä tietty vauhti näyttää ja kuinka hyvin onnistuin tavoitteessa.
Toivottavasti kirjoitus ja vlogi inspiroi sinua kokeilemaan kuinka vähälläkin työllä voi päästä yllättävän kovaa. Bruce Leen sanoin: “Be water”. Kun soljumme veden mukana ja olemme sille helliä, silloin se yleensä päästää meidät etenemään melko vaivattomasti. Vettä vastaan taisteleminen ei yleensä kannata, koska sen taistelun häviää aina.
Hyviä treenejä!
Sebastian
