Jokunen viikko vierähti, enkä edes muistanut asiaa, kun puhelimeeni tuli puhelu salaisesta numerosta. En useinkaan vastaa puheluihin, joissa ei näy numeroa, mutta nyt satuin vastaamaan. Soittaja oli kaveri, joka esittäytyi energisellä äänellä Alex Stubbiksi. Itse en siis entuudestaan tuntenut Alexia, eikä minulla ollut myöskään hänestä mitään mielikuvaa, mutta se energisyys ja innokkuus, jolla Alex itsensä esitteli, oli vakuuttavaa. Puhuimme pitkään ja sen puhelun aikana syntyi hyvä yhteys, alku valmennussuhteelle ja ystävyydelle.
Vaikka itse en mieltänyt Alexia silloin julkkikseksi, niin minulla oli heidän suhteensa tarkka seula. Halusin kaikkien lajiin pariin pyrkivien ihmisten tulevan aidosta halusta lajin pariin, ei pelkkänä lajin tai ihmisen pr-temppuna. Alexista huokui heti aito kiinnostus triathloniin. No, keväällä tapahtui mitä tapahtui ja europoliitikosta tuli ulkoministeri ja ajattelin, että näinköhän Alex nähdään kesällä viivalla.
Myöhemmin keväällä Alex kuitenkin soitti ja pahoitteli, ettei ollut päässyt aikaisemmin soittamaan, mutta osallistumista Joroisiin ei ollut kuulemma tarkoitus perua. Alkukesästä 2008 Alex osallistui Helsinki Triathlonin legendaariseen Rykäykseen ja sai kasteensa lajin pariin ennen Joroisten koitosta.
Ensitapaaminen
Tapasin Alexin kasvotusten ennen Rykäystä ulkoministeriössä, olimme sitä ennen puhuneet ja viestitelleet vaikka kuinka paljon, mutta kasvotusten emme olleet tavanneet. Kun menin Alexin työhuoneeseen ja kättelin hänet, sanoin samalla, että hyvää päivää herra ministeri. Sen vastauksen, jonka sain, jätän tähän kirjoittamatta, koska se voisi asiasta irrotettuna saada kohun aikaan. Herra ministeriksi Alexin puhutteleminen oli toki osaltani sitä kuuluisaa positiivista vittuilua ja sarkasmia, johon Alex vastasi samalla mitalla takaisin.
Kesän 2008 tapahtuma sai sattuneesta syystä aika paljon mediahuomiota kansallisesti. Alexin osallistuminen, mutta ennen kaikkea käytös tapahtumassa oli lottovoitto lajille. Se, miten Alex kohtasi ihmiset tapahtumassa ja miten hän kohtaa ihmiset edelleen, oli ja on kyllä aivan huikeaa. Toki kulloisenkin aseman tuomat turvallisuuteen liittyvät vaatimukset huomioiden, Alex on kisoissa kuin ihan kuka muu tahansa.
Korkeita vitosia annettiin niin kisaa ennen, kisan aikana kuin kisan jälkeen. Ja Alexin käytös muita ihmisiä kohtaan, ei ollut silloin, eikä sen jälkeen yhtään päälle liimattua. Alex kohtaa ihmiset, taustasta riippumatta niin Suomessa kuin maailmalla todella hienosti ja tiedän, että lajin parissa olevilla ihmisillä on täysin samat fiilikset. Itse kiinnitän aina huomiota ihmisten käytökseen huomiota niissä tilanteissa, joissa kohdataan ihmisiä, joiden miellyttämisestä hänelle ei ole mitään hyötyä. Alexin kohdalla ei kirjassa ole yhtään negatiivista merkintää.
Alexin triathlonharrastus alkoi siis kesällä 2008 ja se on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Toivottavasti harrastus tavalla tai toisella jatkuu myös nykyisessä presidentin roolissa, ei sporttinen presidentti ainakaan huonoa Suomikuvaa luo maailmalle.
Helsinki City triathlon
Kesän 2008 Finntriathlon Joroisten jälkeen illalla Alex sai idean, että Helsinkiin olisi hyvä saada näkyvä ja kuuluva triathlontapahtuma. Ideaa kehiteltiin jo illan aika ja taisin jo seuraavalla viikolla ottaa yhteyttä vantaalaiseen, triathlonin todelliseen työmyyrään Paul Sjöholmiin, joka osti idean.
Paul Sjöholm, Marko Riitijoki ja kumppanit järjestivät kesästä 2009 lähtien, aina vuoteen 2018 Helsinki City Triathlonia, jolla oli merkittävä rooli triathlonin kasvuun. Lyhyet matkat, uinti altaassa ja keskeinen sijainti pääkaupungissa (Olympiastadionin kupeessa, uinti stadikalla) keräsi mukaan paljon ensikertalaisia kokeilemaan lajia vuosien saatossa. Paul Sjöholm valmensi Kaisa Lehtosta (myöhemmin Kaisa Sali) koko hänen triathlonuransa ajan. Kaisa on Pauli Kiurun jälkeen Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin triathlonisti.
IRONMAN Suomeen?
Vuonna 2009 oli muuten kohtuullisen lähellä, ettei IRONMAN jo silloin rantautunut Suomeen. Meillä oli viritelmä yhden teknologiaprojektin myötä tuoda puolimatka Lahteen jo vuodeksi 2011, joka vaihtui sitten ideaan siitä, että saman organisaation alla olisi ollut tapahtumat Suomessa (täysmatka), Pietarissa (puolimatka) ja Luxemburissa (puolimatka).
Tuo projekti oli niin pitkällä, että kesällä 2009 Frankfurtin IRONMAN -tapahtuman yhteydessä lyötiin IRONMANin silloisen toimitusjohtaja Ben Ferticin kanssa kättä päälle, että kyseinen kolmen tapahtuman sarja toteutetaan kesällä 2011. No, syksyllä 2009 Hawaijin IRONMANin aikaan olikin sitten toinen äänikellossa, eikä tapahtuma tullut Suomeen. Syytä emme koskaan saaneet tietää, mutta niin jäi tuo projekti silloin piippuun. Episodin jälkeen mietin, että pitäköön IRONMAN tunkkinsa, ei me tulevaisuudessakaan niitä haluta Suomeen.
Artikkelisarjan uusi osa aina sunnuntaisin.
