Uimataidon oppiminen edellyttää oppimismotivaatiota, innostusta ja luottamusta. Uinnin oppiminen vaatii paljon vedessä vietettyä aikaa ja runsaasti kilometrejä.
Lihaskunto ja liikkuvuus ovat tärkeitä ominaisuuksia uimarille ja niitä kannattaa pyrkiä parantamaan. Toki uintifysiikka kehittyy hyvin paljon itse uintiharjoittelulla, mutta erityisesti liikkuvuus pitää ottaa huomioon harjoittelun yhteydessä.
Uintitaidon kehittämisessä tarvitaan mahdollisesti myös ulkopuolista ohjausta. Usein ohjauksen avulla päästään alkuun ja opitaan uusia asioita. Ulkopuolisen asiantuntijan avulla löydetään tekniikan ydinongelmat ja ratkaisut niihin.
Avovesiuimarin tavoitteet
Kuntoilijan tavoite uinnin osalta on yleensä oppia vapaauinti ja selvitä uinnista kohtuuajassa ja ennen kaikkea hyvävoimaisena. Tämä on perustavoite aloittelevalle avovesiuimarille.
Uintitaito ja kunto on saatava sille tasolle, että se tukee tavoitetta. Silloin kun ollaan kaukana kokonaistavoitteen tasosta, tarvitaan uinnin osalta enemmän työtä. Yleensä tuolloin tarvitaan enemmän tukiharjoitteita, lisää kilometrejä ja todennäköisesti myös paljon ohjausta.
Aloittelevan avovesiuimarin ohje
Uimarin on oltava sinut veden kanssa. Jännitys ja pelko vievät yleensä rentouden ja vaikeuttavat oppimista. Vedessä pitää pystyä olemaan rennosti. Uinnissa myös lihaskunto nousee isoon rooliin, sillä käytössä ovat eri lihakset kuin muissa lajeissa. Uintilihakset väsyvät nopeasti, joten alussa ei kannata uida yhtäjaksoisesti pitkiä matkoja, vaan tehdä paljon harjoittelua pätkittyinä. Altaassa hankittu taito pitää myös siirtää avoveteen.
Avovedessä olennaista on suunnistaminen ja ryhmässä uintitaito.
Avovesiuinti vaatii:
– Motivaatiota ja innostusta
– Kilometrejä ja vedessä vietettyä aikaa
– Keskittymistä uintiin
– Lihaskuntoa ja liikkuvuutta
– Halua oppia uutta
– Mahdollisesti ulkopuolista ohjausta
