Psykologi Gabriele Oettingen on osoittanut, että voimakkaat mielikuvat saavutuksesta voivat heikentää motivaatiota, koska aivot kokevat tavoitteen jo toteutuneena. Tarvitaan konkreettinen suunnitelma esteiden ylittämiseksi ja mentaalinen vastakkainasettelu, jotta tavoitteisiin voidaan päästä.
Tekemisen mielikuvaharjoittelu
Parempi menetelmä kuin pelkkä unelmointi on kuvitella itsensä suorittamassa konkreettisia tekoja kohti tavoitetta. Tämä harjoittaa aivoja ja aktivoi tavoitteiden kannalta keskeisiä hermoverkkoja. Hyvä mielikuvaharjoittelu sisältää kaikki aistit ja valmistaa kehon ja mielen tositilanteeseen.
Hermoverkkojen aktivointi
Kuvittelemalla toimintaa aktivoimme ja vahvistamme hermoverkkoja, jolloin suoritus paranee ja epäolennaiset ajatukset poistuvat. Esimerkiksi urheilijoiden tapa visualisoida suorituksiaan ennen kilpailua osoittaa tämän menetelmän tehokkuuden. Käytännössä muutama minuutti mielikuvaharjoittelua ennen tärkeää tapahtumaa riittää vahvistamaan onnistumisen mahdollisuuksia.
Tässä muistilista helppoon mielikuvaharjoitukseen:
- Rauhoita tärkeää koitosta edeltävänä iltana muutama minuutti mielikuvaharjoittelulle istumalla rauhallisessa paikassa.
- Sulje silmäsi ja kuvittele itsesi huomisessa tilanteessa toimimassa niin, että tilanne menee parhaalla mahdollisella tavalla.
- Käytä rikkaasti kaikkia aistejasi: mieti, miltä tilanteessa näyttää, miltä siellä kuulostaa, miltä tuoksuu.
(lähde: Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija)
Luovuuden synty
Luovuus edellyttää irrottautumista keskittymisen tilasta ja tilan antamista vapaalle ajattelulle. Parhaat ideat syntyvät usein silloin, kun mieli saa levätä esimerkiksi kävelyllä tai tauon aikana. Esimerkiksi Newton keksi painovoimalain rentoutuessaan omenapuun alla, jolloin aiempi työ sai vapaasti yhdistyä uudeksi ajatukseksi.
Luovuuden mahdollistava varianssi
Luovuus vaatii hidastamista, jolloin aivot jatkavat työtä alitajuisesti. Luovuus ei kuitenkaan synny joutilaisuudesta, vaan varianssin kautta. Luovuus syntyy ponnistelujen jälkeisessä hidastamisen tilassa. Kiireessä ihminen toimii automaattisesti, mikä estää luovuuden. Tietoinen hidastaminen on välttämätöntä uudenlaisen ajattelun kehittymiseksi.
Oman ajattelun johtaminen
Ajatukset ja tulkinnat tuntuvat helposti tosiasioilta, vaikka ne ovat opittuja ja muutettavissa. Tietoinen oman ajattelun tarkastelu auttaa kyseenalaistamaan haitallisia ajatuksia. On tärkeää asettaa tavoitteita sille, miten haluaa käyttäytyä ja ajatella, sekä palkita itsensä onnistumisista. Näin voi aktiivisesti ohjata ajatuksiaan ja käyttäytymistään kohti haluttuja tuloksia.
