Urheilutaustani on vahva osa myös muusikkouttani. Musiikillisia vahvuuksiani on yhdistää musiikkigenrejä keskenään. Erityisesti kirkkourkujen yhdistäminen konemusiikkiin on saanut kirkot täyteen ihan uudenlaisia ”urkumusiikin ystäviä”. Urkujen soitossa korostuu koordinaatio. Tulee hallita kahden käden ja kymmenen sormen lisäksi myös jalat. Jaloilla voi soittaa matalia bassolinjoja samalla kun useat urkujen sormiot voivat toimia muiden instrumenttien maailmojen värittäjinä.
Tähän kun lisätään vielä se, että urkujen soittamiseen kuuluu miltei tärkeimpänä juuri soundien hakeminen lähes lentokoneen ohjaamon näköiseltä paneelilta, on työ erittäin kokonaisvaltaista aivojen ja kehon hallintaa, kuten useassa urheilulajissa.
Väitän siis, etten olisi lainkaan tällainen muusikko ilman vahvaa urheilutaustaa ja intohimoa liikkumiseen. Nuorena liikunta oli vastapainoa musiikille. Vai oliko musiikki vastapainoa liikunnalle? Myöhemmin tajusin, että ne eivät ainoastaan ole toistensa vastapainoa, vaan jotain enemmän.
Kuinka liikunnallinen/urheilullinen lapsuutesi oli?
Lapsena liikunta ja urheilu oli kaikkialla läsnä. Olen syntynyt vuonna 1980 ja ensimmäisiä valokuvia minusta on, kun katson isän vierellä olohuoneen matolla televisiosta Moskovan olympialaisia. Nuorena kuljin isän mukana urheilutapahtumissa. Äidin kanssa samoilin metsässä. Vanhempien kanssa kuljettiin viikonloppuisin tennis- tai golfkisoissa, aina liikuttiin, aina harrastettiin – yhdessä. Koulumatkat taittuivat kävellen tai hiihtäen. Se oli minulle nautintoa!
Varmaan näiden syiden vuoksi, jos joudun nykyään olla koko päivän sisällä, päässä alkaa tuntua kummallinen painostava jumitus. Tulee halu päästä ylös, ulos, lenkille. Just like a rollin’ rock tai ”vierivä kallio ei sammaloidu”, voisi kai joku todeta sukunimeeni liittyen.
Mitä urheilu sinulle antaa ja mikä siinä on parasta?
Itse harvemmin enää käytän termiä urheilu. Tuntuu, että se termi pitää sisällään tietyn suorittavuuden ainakin meidän suomalaisten silmissä. Urheilu ja liikunta voivat olla kuitenkin myös ”oleilua”.
Luonnossa seikkaileminen on minulle elämäntapa. Kuulen usein sanottavan, miten jaksat urheilla niin paljon. Vastaan, että enhän minä urheile. Leijun jään päällä, surffaan tuulen avulla, liu´un lumessa, kuljen kosken virrassa, olen, hengaan ja nautiskelen. Se on kaukana urheilusta ja suorittavuudesta.
Minulle sanotaan myös usein, olet niin kovassa kunnossa. Mitä tarvitsi tulla kovaan kuntoon minun kohdallani? Matalasykkeistä olemista! Toki siinä sivussa täytyy sanoa, että välillä on pakko saada mennä lujaa, nauttia vauhdista ja omien suorituskykyjen rajoista. Veikkaan, että olisin ollut jo nuorempana paremmassa kunnossa, jos olisin muistanut paremmin myös nämä pitkäkestoiset treenit, eli oleilut.
Lääkäri kysyi minulta joskus, kuinka paljon liikut. Vastasin, että no talvisin luistellessa noin 8–10 tuntia. Viikossa, kysyi lääkäri? Ei kun päivässä, vastasin. Vapaapäivät menevät suurelta osin luonnossa seikkaillessa.
Mikä on ikimuistoisin kokemus urheilun/liikunnan parista?
Nuorena ne olivat onnistuneita golf- tai tenniskisoja. Nykyään ne liittyvät seikkailuun. Viime kevättalvella pääsimme luistellen Haapasaareen, sen paljon uutisissa vilahtavan Suursaaren (RUS) naapuriin. Matkaa Haminasta Haapasaareen taisi tulla 50 km suunta. Uskomatonta maisemaa kohden ulappaa. Mietittiin matkalla, että katsovatkohan ne tuolta Suursaaresta, että nuo pari jannua on nyt useamman tunnin lähestyneet meitä tuolla merellä. Miten hitossa ne osaavat liikkua jäällä ilman, että tippuvat läpi jäällä näkyvistä sulapaikoista? Luisteltiin lopulta vielä Suomelle kuuluvan Haapasaaren eteläpuolelle ja ennen rajaa saatettiin näyttää käsimerkkejä mielenosoitukseksi nykyisiin sotatilanteisiin.
Muutama vuosi sitten tehtiin ikimuistoinen luistelureissu Lahdesta Jyväskylään. Olin vasta kahta kuukautta aiemmin aloittanut retkiluistelun. Helsingistä kysyivät voisiko joku käydä mittaamassa Enonselän jään paksuuden. Oli perjantai ja sain tulokseksi viisi senttiä. Kysyivät, jos lähdettäisiin huomenna luistellen Lahdesta Jyväskylään. Mietin, että hulluja ovat, Enonselkähän on juuri vasta jäätynyt, miten sitten Tehinselkä ja kaikki muu. Pakkasin silti reppuuni eväät.
Aamulla lähdettiin, kun hämärä väistyi. Luistelimme suoraa linjaa Vääksyyn. Juoksimme kanavan reunaa kohden Päijännettä. Ihmettelin mihin meillä oli kiire, mutta lopulta tajusin, että pimeä tulee tällä matkalla väkisin. Jatkoimme Pulkkilanharjulle ja sieltä Tehin yli. Judinsalossa tuli tie vastaan. Kauttaaltaan kolme senttistä jäätä. Tehtiin päätös kääntyä takaisin 80 km kohdalla. Tästä tulisi siis 160 km luistelua Lahdesta Lahteen, sen sijaan että voisin kertoa kerran elämässä luistelleeni Lahdesta Jyväskylään. Evästauon jälkeen retkenvetäjä löysi kuitenkin kuin ihmeen kaupalla yhden kohdan, josta pääsimme yli. Matka jatkui kohden Kärkisten siltaa ja lopulta tuttu Jyväskylän siluetti tuli näkyviin siltoineen ja rakennuksineen. Kävely matkakeskukselle vielä valoisan turvin ja iltabussilla iloisissa tunnelmissa kotiin.
165 km sille reissulle kertyi luistelukilometrejä. Sen koommin ei ole tullut yhdenkään päivän aikaikkunaa tuon matkan luistelulle, josko vihdoin tänä talvena, tätä kirjoittaessa se voisi jopa näyttää mahdolliselle.
Onko sinulla urheilun tai liikunnan suhteen joitain tavoitteita/unelmia, jotka haluaisit vielä toteuttaa?
Olen ulkoistanut tavoitteeni nimenomaan luonnolle. Haluaisin luistella Bengtskärin majakalle. Kenties päästä luistellen Suomen mantereelta Ahvenanmaalle. Mutta menen sinne, minne luonto minut kunakin päivänä ohjaa. Itse en voi siihen vaikuttaa mihin keli osuu.
Melontapuolella seuraavat suunnitelmat liittyvät melontaan Ruotsista Ahvenanmaan kautta Kustaviin. Haluan nauttia luonnonelementeistä aina kun siihen on mahdollisuus. Kova myrsky on minulle mahdollisuus nauttia surffailusta. Kova lumisade tunturisuksilla hiihtämisestä. Keväinen auringonpaiste houkuttaa minut saariin ottamaan aurinkoa. Kova vesisade talvella, antaa minulle mahdollisuuden liidellä veden päällä luistimilla. Aina on hyvä sää!
Tähän loppuun mainitsen sanan jääturvallisuudesta. Olen Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton jääturvallisuuslähettiläs. Ota tilimme seurantaan Instagramissa ja pysytään pinnalla. Varustaudutaan, valmistaudutaan, pidetään järki ja turvallisuusvarusteet (muutkin kun naskalit) mukana jäällä.
Mitä terveisiä haluat lähettää The Home of Sports -lukijoille?
Liikutaan, urheillaan, ulkoillaan, ollaan ja levitetään tätä sanomaa muillekin! Jos joku haluaa tulla kokeilemaan retkiluistelua, niin nykäisemällä minua hihasta, se on mahdollista. Jäällä voi kokea uskomattomia asioita!
