Syksyllä Hurahtaneet-kirjan julkaissut Lotta on innokas pyöräilijä, joka ajaa paljon niin sorateillä kuin maastossa, ja huonommalla kelillä tykkää luuhata myös crossfit-salilla.
Kuinka liikunnallinen/urheilullinen lapsuutesi oli?
Ala-asteikäisenä kävin kokeilemassa muutamaa lajia, mutta en ollut koskaan kotonani urheilukentillä, vaan viihdyin paremmin kirjoittajakerhossa ja sirkuskoulussa esineitä ilmaan heitellen. Kaikenlainen oman kroppani liikuttelu jäi teini-iässä, kun kaljanjuonti alkoi kiinnostaa harrastuksia enemmän.
Oma urheilu-urani alkoi vasta hieman alle kolmekymppisenä. Hurahdin ensin thainyrkkeilyyn, sen jälkeen brassijujutsuun, sitten crossfitiin, polkujuoksuun ja pyöräilyyn. Viimeiset vuodet olen ollut tosi innostunut pyöräilyn eri lajeista. Eniten tykkään ajaa sorateillä, teen myös pyöräretkiä.

Mitä urheilu sinulle antaa ja mikä siinä on parasta?
Urheilun ja liikkumisen ilon löytäminen aikuisena on mullistanut elämäni monella tapaa. Toki olen nyt nelikymppisenä paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin, mutta urheilu on tarjonnut minulle monia tapoja kyseenalaistaa sitkeitä uskomuksiani itsestäni. En olisi esimerkiksi koskaan uskonut, että näin arka ja turvallisuushakuinen ihminen innostuisi alamäkipyöräilystä. Olen saanut urheilun ja sen myötä somen kautta myös paljon ystäviä, mikä on huikeaa.
Joskus ajattelin, että ultramaratonin juokseminen tai 130 kilon maastaveto tai yli sadan kilometrin päivämatkojen pyöräily on joillekin superihmisille, mutta on ollut hauskaa huomata, että niihin pystyy myös tällainen ei-urheilullinen tavis. En tietenkään ole nopein tai voimakkain tai taitavin, mutta sillä ei ole mitään väliä. Jonkun on oltava myös viimeinen!
Urheilun eri vaikutuksia lähdin tutkimaan syvemmin syksyllä ilmestyneessä tietokirjassani Hurahtaneet – Aikuisia jotka löysivät itsensä urheilun kautta. Tapasin erilaisia aikuisiällä urheilusta innostuneita ihmisiä heidän intohimojensa parissa, ja hiihtämisen, crossfitin, juoksemisen, cheerleadingin ja monen muun lajin lomassa keskustelimme siitä, millaisia muutoksia urheiluun hurahtaminen on heidän elämässään pistänyt liikkeelle. Vaikka fyysinen toimintakyky olikin monelle se ensimmäinen motivaattori, tärkeimmät asiat ovat kuitenkin tapahtuneet oman pään sisällä ja suhteessa itseen ja muihin ihmisiin. Se on minusta urheilun suurin voima.
Mikä on ikimuistoisin kokemus urheilun/liikunnan parista?
On vaikea valita yhtä, sillä urheilu on antanut niin monta ikimuistoista kokemusta. En koskaan unohda, kuinka kaaduin naamalleni Lahden pienimmässä hyppyrimäessä, miltä tuntui kun pääsimme Tour du Mont Blancin juoksuvaelluksen päätteeksi takaisin kylille ja korkkasimme samppanjan tai kuinka huikeaa on ollut ylittää itsensä maastopyörän selässä kavereiden kannustaessa.
Ehkä parhaita hetkiä ovat kuitenkin ne, jolloin kaikki tuntuu asettuvan oikeisiin mittasuhteisiin. Minä olen tässä, poljen auringon laskiessa, jalka on kevyt, tunnen olevani pieni mitätön hiukkanen maailmankaikkeudessa mutta kuitenkin juuri oikeassa paikassa. Näitä tuntemuksia ei taida oikein muualta saada kuin liikkeestä.

Onko sinulla urheilun tai liikunnan suhteen joitain tavoitteita/unelmia, jotka haluaisit vielä toteuttaa?
Aivan liikaa! Ainoa mikä harmittaa urheilun löytämisessä vasta aikuisena on se, että en ehdi kokeilla ja tehdä kaikkea. Nyt toivelistalla on tehdä oikeasti pitkiä bikepacking-reissuja, osallistua hienoihin pyöräilytapahtumiin ja opetella vihdoin kunnolla uimaan vaparia. Haluaisin harrastaa myös ratapyöräilyä, mutta sisävelon puuttuminen harmittaa. Lisäksi haaveilen siitä, että saisin tuoda tätä keskinkertaisuuden ilosanomaa ihmisille omien seikkailujeni myötä esimerkiksi uusien kirjojen tai tv-ohjelman muodossa.
Sarjainnostujana sytyn aina erilaisista haasteista. Olen tosi huono sanomaan ei, joten olen löytänyt itseni muun muassa Jukolan viestistä ilman mainittavia suunnistustaitoja, Sulkavan souduista astumatta koskaan jalallani kirkkoveneeseen ennen starttia ja minitriathlonkisasta vaikka jouduin uimaan rintauintia koko matkan.
Salainen haaveeni on, että haluaisin osallistua joskus johonkin pitkään ja vuoristoiseen bikepacking-tapahtumaan, kuten vaikka Seven Serpentsiin. Sitä varten kyllä pitää treenata vielä aika paljon.

Mitä terveisiä haluat lähettää The Home of Sports -lukijoille?
Ei tarvitse olla paras, tai edes hyvä, että voi nauttia harrastuksistaan!

