Kuinka liikunnallinen/urheilullinen lapsuutesi oli?
Lapsuuteni oli hyvin urheilullinen. Aloitin taitoluistelun nuorena, noin 4-vuotiaana, ja se muuttui hyvin kilpailunomaiseksi harrastukseksi liian varhain, jos näin jälkikäteen miettii. Luistelu antoi paljon, mutta otti sitäkin enemmän nuorelta ihmiseltä. En kuitenkaan muistele luisteluaikaani negatiivisesti – uskon, että sinnikkyyteni ja periksiantamattomuuteni ovat sieltä lähtöisin ja kantavat minua ihmisenä tänä päivänäkin.
Olin myös nuorena kova juoksemaan ja olin usein koulujen välisissä juoksukilpailuissa palkintopallilla. Kerran koulun liikuntatunnilla oli mukana paikallisen yleisurheiluseuran valmentaja ja hän antoi minulle liikuntatunnin jälkeen lapun, jossa luki, että minussa olisi paljon potentiaalia yleisurheiluun. He halusivat kutsua minut seuraaviin treeneihin mukaan, jotka olivat Myllypurossa Liikuntamyllyssä. Vein lapun kotiin ja sain mahdollisuuden osallistua seuraaviin treeneihin. Taitoluistelu vei silti edelleen mukanaan ja näin jälkikäteen ehkä vähän harmittaa, että en valinnut toisin.
Kriiseiltä ei vältytty luistelu-uran aikana, kun treeniajat ja -paikat alkoivat mennä mahdottomiksi, joten siirryin muodostelmaluisteluun ja harrastin sitä viimeiset neljä vuotta ennen kuin lopetin luistelun kokonaan.
Mitä urheilu sinulle antaa ja mikä siinä on parasta?
Urheilu on minulle omanlaista terapiaa. On parasta laittaa kypärä päähän ja kuulokkeet korviin ja lähetä pyöräilemään keskelle metsää tai peltoja. Pyörän päällä saa jäsenneltyä asioita ja ajatukset tuntuvat aina kirkkaammilta, kun pääsee lenkiltä kotiin. Annan ympärilläni oleville ihmisille paljon, joten urheilu on myös tärkeää aikaa itseni kanssa.
Hyvää vastapainoa yksin treenaamiselle on myös treenaaminen kavereiden kanssa. On ihanaa vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia arjen asioista. Treenin jälkeinen fiilis kropassa on myös parasta mitä urheilu antaa – oli se sitten maksimikestävyyttä äärirajoilla tai lempeää PK puurtamista. Myös kaikki tapahtumat ja kilpailut ovat upeaa urheilussa. Se, että pääsee jakamaan ajatuksia omasta intohimosta saman henkisen ihmisen kanssa, on mahtavaa. Uusien ja vanhojen tuttavuuksien näkeminen tapahtumissa on myös yksi juttu mikä tekee tästä urheilusta niin kivaa.
Mikä on ikimuistoisin kokemus urheilun/liikunnan parista?
Luistelussa varmasti ikimuistoisin kokemus oli ensimmäinen mitali yksinluistelussa ja muodostelmaluistelussa viimeinen kausi ennen lopettamista, kun voitettiin jokainen kisa. Sen jälkeen oli keksittävä joku harrastus tilalle ja innostuin triathlonista. Triathlonia ehdin harrastamaan muutaman vuoden ennen kuin osallistuin ensimmäiseen kisaani ja se oli Lahden IRONMAN 70.3 vuonna 2019. Pyöräilyssä puolestaan ikimuistoisin kokemus on Saimaan Cycle Tour 2023, sillä ennen sitä pisin lenkkini oli 200 km. Ryhmä, johon pääsin polkemaan, oli aivan mieletön. Pitää antaa vielä maininta viime kesän NGS Jyväskylälle, se oli elämäni rankin 170 km, sillä nousumetrejä tuli lähes 3000. Olenkin sanonut kaikille, että kun tuosta selvisin, niin selviän ihan mistä vaan.
Onko sinulla urheilun tai liikunnan suhteen joitain tavoitteita/unelmia, jotka haluaisit vielä toteuttaa?
Tulevalle talvelle ja ensi kesälle on suunnitelmia ja unelmia. En ole vielä lyönyt mitään lukkoon, mutta ainakin menen talvella johonkin hiihtotapahtumaan hiihtämään. Pyöräilyssä suuntaan katseeni gravelpyöräilyn SM-kilpailuihin.
Mitä terveisiä haluat lähettää The Home of Sports -lukijoille?
”Elämä on myös paljon muutakin kuin pelkkää treenaamista” on mottoni, jos meinaa lähteä mopo käsistä – tai ehkä tässä tapauksessa pyörä.
