Maritta liidaa ja sparraa niin Alkon viestintätiimiä kuin alkolaisia tavoitteenaan tunteita herättävä viestintä ja vaikuttavat vastuullisuusteot. Työssä Iso-Ahon motto on, että ”mieluummin kävellään hitaammin oikeaan suuntaan kuin juostaan väärään suuntaan.” Marittan työn ehdoton suola on Alkon toiminnan merkityksellisyys. Alko on erilainen kauppa, joka ottaa toiminnassaan huomioon alkoholijuomien haitat.
Kotijoukoissa Marittan tekemistä sparraa ja kannustaa Esko. Marittan ja Eskon yhteisiä liikuntaharrastuksia ovat golfkierrokset sekä kävely- ja pyöräilylenkit.
Kuinka liikunnallinen / urheilullinen oli lapsuutesi?
Harrastin lapsena aktiivisesti liikuntaa. Se oli luonteva osa normaalia päivärutiinia, olihan minulla vajaan viiden kilometrin koulumatka. Kävelin, juoksin, pyöräilin tai hiihdin kouluun ja takaisin pitkin kylätietä yksin, yhdessä veljieni tai koulukavereideni kanssa. Matkan varrella olevat talot, kivet, puut, purot ja luonnon äänet tulivat hyvin tutuiksi.
Tärkeä minulle oli pikkupaikkakuntamme urheiluseura Pertunmaan Ponnistajat. Muistan edelleen elävästi liikuntaa harrastavat kaverit, yhteiset treenit ja kesäiset urheiluleirit. Toki liikuntaharrastukseeni liittyivät yleisurheilu- ja hiihtokilpailut niin paikallis- kuin aluetasolla. Parasta oli kuitenkin seuran tarjoama yhteisö. PePon tapahtumat olivat täynnä liikunnan riemua, naurua, kepposia ja toki joskus pettymyksen aiheuttamia kyyneleitä.
Mitä urheilu sinulle antaa ja mikä siinä on parasta?
Liikunnan aktiivinen harrastaminen loppui teini-ikäisenä. Sen jälkeen liikuntaa tuli harrastettua epäsäännöllisen säännöllisesti vuosikymmeniä, kunnes nuoruuden valmentajani Risto haastoi kymmenisen vuotta sitten minut Finlandia-hiihtoon. Otin haasteen vastaan neljä kuukautta ennen tapahtumaa sen enempää pohtimatta. Ja siitä alkoi uudelleen liikunnan aktiivisempi harrastaminen. Jaoin Finlandian 10 kilometrin pätkiin ja onnittelin itseäni kunkin pätkän suorittamisesta. Tunteet tulivat pintaan, kun Lahden hyppyrimäki tuli näkyviin ja lasku hiihtostadionille oli edessä. Haaste oli suoritettu!
Lenkki ulkoilmassa kääntää mieleni positiivisemmaksi joka kerta. Osallistun muutaman kerran vuodessa johonkin tapahtumaan. Minulle tavoitteet ovat tärkeitä, ne motivoivat enemmän kuin sinne tehty matka. Tavoitteet saavat laittamaan lenkkarit jalkaan satoi tai paistoi. Muistikuviini jäävät jälkikäteen, miten tapahtumassa meni, ei se, miten sinne asti pääsin. Valmentajani tekee monipuolisen treeniohjelman, jossa on otettu huomioon työni, muu tekeminen ja palautuminen.
Liikunnan eri yhteisöt tuovat vaihtelua ja iloa treeneihin. Päivittäin vaihdan treenikuulumisia ystäväni Lindan kanssa ja silloin tällöin teemme lenkin yhdessä. Maanpuolustuskurssien juoksuklubin ja hiihtokoulun yhteistreenit ovat mukavaa piristettä yksin puurrettuihin harjoituksiin.
Onko sinulla urheilun tai liikunnan suhteen joitain tavoitteita / unelmia, jotka haluaisit vielä toteuttaa?
Viime syksynä alkaneen takareisivamman selättäminen on talven aikana syönyt hieman jatkotavoitteiden asettamista. ”Katse eteen ja ylöspäin, saan vastoinkäymisistä voimaa” fiiliksellä on menty eteenpäin. Nyt tilanne on jo parempi. Katsotaan, jospa pääisin viivalle sennujen hiihdon MM-kisoissa Vuokatissa ensi keväänä.
Mikä paras muistosi liikunnan parista?
Parhaita muistoja on useita. Esimerkiksi se, miten isä opetti koulun aloittanutta tytärtään hiihtämään pertsaa tai miten Lahden Radiomäen kentällä 12-vuotiaana askeleet rullasivat 800 metriä aikaan 2.11. Aikuisiältä ekan Finlandian lisäksi mieleen on jäänyt Tiirismaa Trail, johon treenikaverit Anne ja Linda ajoivat varta vasten kannustamaan minua. Viime syksynä sykähdytti Vilnan puolimaraton, jossa maanpuolustuskurssien juoksuklubin Suomi-paita päällä sain liettualaisilta ”go Finland go”-kannustusta.
Mitä terveisiä haluat lähettää The Home of Sports lukijoille?
Ilahduttavaa on ollut oivaltaa, että kuntoa voi nostaa ja uusia liikuntamuotoja oppia myöhemmälläkin iällä. Vielä jokunen vuosi sitten en osannut uida lainkaan, ja eihän se priimaa ole edelleenkään. Kuitenkin uintiope Sebastianin alkuopastuksen jälkeen uintitaito on edennyt täysin nollasta pienin vedoin eteenpäin. Ja riittävään yöuneen ja monipuoliseen ruokaan kannattaa satsata.
