Peräti 83 % työsuhdepyörätutkimuksen vastaajista kertoo lisänneensä pyöräilyään työsuhdepyörän ansiosta – kasvu edellisvuoteen on neljä prosenttiyksikköä. Keskimääräinen vuosittainen pyöräilymäärä oli 1277 kilometriä, mikä on 60 kilometriä enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi 60 % vastaajista kokee terveytensä ja kuntonsa parantuneen ainakin jonkin verran työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen. Viime vuoden tutkimuksessa näin kertoi 56 % vastaajista.
Kun tarkastellaan eri asuinalueita, eniten fyysisen terveyden ja kuntotason koetaan parantuneen Etelä-Pohjanmaalla (73%), Etelä-Savossa (66%), Kainuussa (63%) ja Etelä-Karjalassa (68%). Eniten pyöräily lisääntyi eteläpohjalaisilla keski-ikäisillä miehillä: Etelä-Pohjanmaan 40–59-vuotiaista miesvastaajista jopa 89 % lisäsi pyöräilyään ja puolella heistä kasvu oli merkittävää.
“Työsuhdepyöräedulla on kiistatta positiivinen vaikutus yhteiskuntaan, työhyvinvointiin ja ihmisten jaksamiseen – hallituksen ehdotus sen poistamisesta uhkaa kaikkia näitä hyötyjä. Tutkimuksemme vahvistaa työsuhdepyöräilyn moninaiset positiiviset vaikutukset niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa”, Vapauden toimitusjohtaja Tero Era painottaa.
Työmatkapyöräilyn selkeät hyödyt
Myös muut tutkimukset ovat osoittaneet työmatkapyöräilyn hyötyjä. Työterveyslaitoksen ja Itä-Suomen Yliopiston tutkimukset osoittavat, että aktiivinen työmatkapyörälijä on keskimäärin 4,5 päivää vuodessa vähemmän sairauslomalla kuin passiivinen kollegansa.
Vapauden tekemän tutkimuksen mukaan työsuhdepyörä on vaikuttanut pyörällä liikkumisen lisääntymiseen maakunnissa jopa enemmän kuin Uudellamaalla tai pääkaupunkiseudulla. Jopa 85% Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista kertoo pyöräilyn lisääntyneen työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla pyöräily on lisääntynyt sen sijaan 79%:lla vastaajista.
Pyöräilyn kasvu näyttäisi olevan voimakkaampaa alueilla, joissa ei ehkä aiemmin ole pyöräilty yhtä paljon – esimerkiksi harvemmin asutuilla alueilla tai alueilla, joissa on pidemmät etäisyydet.
“Pyörälenkeillä olen nähnyt ja kokenut paljon asioita lähiympäristössä, joita en ehkä olisi muuten nähnyt. Kohonneen kunnon ansiosta pyöräilyalue on myös laajentunut ja se on mahdollistanut uusien asioiden kokemista”, kertoo kantahämäläinen mies ikäryhmästä 40-49-vuotiaat, joka pyöräilee maantiepyörällä.
Nostoja tutkimuksesta:
- 83 % vastaajista on lisännyt pyöräilyään työsuhdepyörän hankittuaan. Määrä on kasvanut 4% vuoden takaisesta.
- Tyypillisin työsuhdepyöräilijä on 45–55-vuotias mies.
- Kotimaiset pyöräliikkeet ovat ylivoimaisesti suosituin tapa hankkia työsuhdepyörä – 76 % Vapauden pyöristä on hankittu paikallisesta kivijalasta.
- 12 361 työnantajaa tarjosi pyöräetua työntekijöilleen vuonna 2024.
- Sähköavusteisesti polkee jo 76 % työsuhdepyöräilijöistä – naisista jopa 82 % – sähköpyörien määrä kasvanut entisestään!
- Vastaajat polkivat vuonna 2024 keskimäärin 1277 km – 60 km enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.
- Jopa 50 % autoilevista vastaajista kertoi vähentäneensä autoiluaan työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Keskimäärin pyöräily on korvannut autoilua jopa 43 kilometriä viikossa.-> Kaikki Suomen noin 103 000 työsuhdepyöräilijää (v. 12/2024) huomioiden tämä tarkoittaa vuodessa yli sata miljoonaa yksityisautolla ajettua kilometriä vähemmän!
- Peräti 60 prosenttia vastaajista kokee terveytensä ja kuntonsa parantuneen työsuhdepyörän käyttöönoton jälkeen. Kasvua edellisvuodesta 4%.
- Suomalaisen työsuhdepyöräilijän keski-ikä on 45,1 vuotta.
- Suurin osa vastaajista pitää omaa työpaikkaansa vähintään melko pyöräily-ystävällisenä: vastausten keskiarvo on 4,1/5.
- Jopa 92 % työsuhdepyöräilijöistä suosittelisi pyöräetua kollegalleen.
