Kevään 2020 aikana, muun toiminnan ohella järjesteltiin asioita myös MM-kisojen saamiseksi Suomeen ja Lahteen. Alun perin kisoja haettiin vuodelle 2022, mutta vuoden 2020 aikana selvisi, että korona kurittaisi tapahtumakenttää ihan huolella, niin kuin se kuritti monia muitakin toimialoja. Kisoja peruttiin, konsepteja muutettiin ja elettiin epävarmuuden aikoja. Jossain vaiheessa selvisi, että mikäli MM-kisat Lahteen saadaan, niin vuosi ei tule olemaan 2022, vaan 2023.
Kuten jo aikaisemmin olen kirjoittanut, niin koko IRONMAN 70.3 MM-kisojen haku lähti ”vitsistä” liikkeelle. No aika usein on aikaisemminkin käynyt niin, että ilmoille heitetyt ”vitsit” ja ”tyhmät” ideat johtavat siihen, että vitsistä tuleekin totta. Lahden kaupungin myötämielinen suhtautuminen, kaupungin organisaatioiden yhteistyöhalukkuus ja Suomen organisaation toiminta johtivat lopulta siihen, että kisat myönnettiin Lahdelle.
Varmuus MM-kisojen isännyydestä saatiin huomattavasti aikaisemmin kuin mitä julkisesti puhuttiin. Siinä vaiheessa, kun tiedettiin, että kisat Suomeen tulevat, elettiin vielä koronan suhteen epävarmoja aikoja. Näin ollen julkaisua piti pitkittää. Kisojen saamisesta Suomeen tiesi ennakkoon aika pieni joukko ihmisiä ja olen ylpeä siitä, ettei tieto vuotanut julkisuuteen ennakkoon, koska se olisi laskenut julkaisun arvoa ja yllätysmomenttia.
Julkaisu tapahtui 22.3.2021 alkuillasta Suomen aikaa. Mitään varsinaisia juhlallisuuksia ei järjestetty, itse katsoin julkistuksen sosiaalisesta mediasta samalla kun entinen huippupyöräilijä, nykyinen hieroja Sami Hiltunen moukaroi lihaksiani parempaan vireeseen. Sami on kova urheilumies henkeen ja vereen, joten pääsimme Samin kanssa fiilistelemään kisojen saamista Suomeen ja Lahteen.
Heti julkaisun jälkeen organisaatio Tiinan ja Juuson johdolla kävi suunnittelemaan muiden tapahtumien osalta MM-kisoja. Oma roolini tapahtuman suhteen oli siinä vaiheessa tehty, vaikka edelleen tein tiettyjä juttuja myös IRONMAN-organisaatiolle. Mitään roolia itsellä ei ollut MM-kisoissa, koska en katsonut pystyväni tuomaan mitään lisäarvoa organisaatioon omalla osaamisellani.
Toisella tapaa asian voisi ilmaista niin, että näkemyserot olivat liian suuria monissa asioissa, enkä halunnut väkisin piinata itseäni tai muita menemällä mukaan organisaatioon. MM-kisojen käytännön järjestelyistä vastaa kulloisenkin maan tiimi, mutta prosessin johtaminen tapahtuu Pohjois-Amerikasta käsin. Siitä, miten Pohjois-Amerikan tiimi johti tai tarkemmin sanottuna ei johtanut toimintaa, voisi kirjoittaa kirjan, mutta jätetään se arvailujen varaan.
Ennen vuoden 2023 MM-kisoja Suomi-tiimillä oli edessä vielä kesän 2021, 2022 ja 2023 ns. normaalit kisat. Vuonna 2021 ja 2022 Lahden IRONMAN 70.3 kisojen lisäksi järjestettiin Tahkolla IRONMAN-kilpailut sekä tietysti normaaliin tapaan Finntriathlon Joroinen sekä Vierumäki. Vuonna 2023 kesällä oli Lahden kilpailu sekä molemmat Finntriathlon tapahtumat. Tahkon IRONMAN tapahtumaa ei kesällä 2023 järjestetty. Yleisellä tasolla voi siis todeta, että organisaatiolla oli melkoinen ralli vuosien 2021–2023 välillä. Täytyy olla ylpeä siitä, miten Suomi-tiimi homman klaarasi, kovempaa tapahtumaorganisaatiota saa hakea.
Itse kisatapahtuma oli luonnollisesti aika paljon suurempi kuin mitä olimme koskaan Suomessa nähneet triathlonin saralla. Koko kisaviikon paikan päällä pyöriessä huomasin, että tapahtuman mittasuhteet ja ulkomaalaisten määrä tuli yllätyksenä niin kaupunkilaisille kuin lajin harrastajille. Kisaan osallistui 5500 kilpailijaa, jotka toivat mukanaan 15 000 kisavierasta pelkästään ulkomailta. Viikon ajan Lahdessa kuuli missä tahansa liikkuessa enemmän muita kieliä kuin suomea.
Kisaviikko meni kuin siivillä. Alkuviikon vietin itse Helsingissä töiden parissa, keskiviikkoillasta eteenpäin heittäydyin ”kisaturistiksi”. Oma kisaturismi sisälsi ison joukon kohtaamisia eri muodoissa. Oli virallisia banketteja, epävirallisia banketteja, urheilijoiden kohtaamisia, osallistujien auttamista eri muodoissa ja niin edelleen. Onneksi minulla ei kisaviikolla ollut mitään virallista tehtävää, akkreditointikortissani luki husband, eli olin Tiinan edustusmies.
Yhdelle seurustelualiupseerille (urheilunkoulun sellaiselle) oli näköjään tarvetta ja kyllä sekin melkein kävi työstä. Hienoimmat hetket kisoissa olivat ensimmäinen startti, johon oli joukolla kokoonnuttu ravintola Lokin rantaan sekä sunnuntaina illalla ollut palkintojen jako ja päätösbanketti. Päätösbanketissa huipentui yhteinen pitkä työ lajin parissa ja pidettiin ihan kunnolla hauskaa. Banketin jälkeen istuimme vielä loppukesän yössä kotipihallamme yhdessä Tiinan, Juuson ja Alexin kanssa fiilistellen sitä, mitä suomalainen triathlonyhteisö oli saanut aikaan.
Vaikka Suomitiimi olisi monet asiat tehnyt eri tavalla, ja se olisi eittämättä vaikuttanut kisojen toimivuuteen ja osallistujakokemukseen positiivisesti, niin siitä huolimatta kisat olivat komeat. Suomalaisia osallistujia oli MM-kisoihin paikkansa onnistunut lunastamaan suhteellisen pieni joukko, mutta katsojina heitä oli sitä enemmän. Oli mukava fiilistellä yhteisön kanssa kisoja ja niiden mittasuhteita.
Aikaisemmin kirjoitin siitä, että Finntriathlon Vierumäki sai vuonna 2020 kaikista IRONMAN-tapahtumista parhaat palautepisteet osallistujilta koko maailmassa. Vuonna 2020 valtaosa maailman kisoista peruttiin koronapandemian vuoksi, joten tulos ei ole täysin vertailukelpoinen. Tuo virhe tuli korjatuksi vuonna 2023 kun Finntriathlon Vierumäki sai osallistujilta uudestaan kaikista IRONMAN-brändin tapahtumista parhaat asiakaspalautteet, Joroisten Finntriathlon oli sekin lähellä mitalikolmikkoa. Ylpeänä täytyy todeta, että kyllä Suomessakin osataan!
Kun 2005 päätimme lähteä nostamaan suomalaista triathlontoimintaa ja maalailimme alussa tavoitteita uusista kotimaan osallistujaennätyksistä, emme olisi kuuna päivänä voineet uskoa, mihin kaikkeen suomalainen triathlonyhteisö pystyy. Tai ehkä kykenimme kuvittelemaan, mutta siviilirohkeus ei olisi riittänyt siitä julkisesti kertomaan. Kahdeksantoista vuotta oli aika lailla kulunut siitä loppukesästä 2023 kun aloitettiin lajin nostaminen. Tuo kahdeksantoista vuotta on pitkä aika, mutta se on mennyt kuin siivillä. Matkalle on sattunut monta mutkaa, monia onnistumisen ja epäonnistumisen hetkiä. Matkassa on ollut hyvää ja huonoa onnea, mutta matkan tekeminen on kannattanut. Uskallan väittää, että suomalainen triathlonyhteisö on maailman paras ja se on tehnyt tämän kaiken mahdolliseksi.
Vuosi 2023 oli monella tapaa historiallinen suomalaisessa triathlonissa. Laji täytti 40 vuotta Suomessa, Oli IRONMAN 70.3 MM-kisaa, normaali IRONMAN 70.3 kisa ja niin edelleen. Kuitenkin perusasioissa oli otettu koronan jälkeen monia askelia taaksepäin, jonka vuoksi perälauta oli vuotanut liikaa. Jotain oli siis pakko tehdä.
Uusi artikkeli aina sunnuntaisin.
