Leirin kohokohta ja samalla jännittävin hetki oli valojänistesti, jossa osallistujat pääsivät testaamaan juoksukuntoaan ja -kykyään. Valojänistesti on kuntotestimenetelmä, jossa juoksunopeutta lisätään asteittain samalla, kun osallistujat seuraavat juoksuradalla liikkuvaa ”valojänistä”. Testin tarkoituksena on selvittää juoksijan kestävyyskapasiteetti ja määrittää yksilölliset sykealueet.
Testin toteutuksesta vastasivat Vierumäen testausaseman kokeneet asiantuntijat Pekka Pulkkisen johdolla. Kuntotesti suoritettiin 200 metriä pitkällä juoksuradalla Vierumäen urheiluhallissa.
”Alkuvauhdiksi asetettiin 7.15 min/km, sillä osallistujien kuntotaso vaihteli merkittävästi. Testissä vauhtia lisätään 0,1 m/s jokaisella kierroksella, ja jokainen juoksee niin pitkään kuin jaksaa”, Pulkkinen kertoi.
Testin vauhti kiihtyi nopeasti
Rauhalliselta tuntunut alkuvauhti muuttui viiden kierroksen jälkeen jo alle kuuden minuutin kilometrivauhdiksi, ja 10 kierroksen jälkeen tahti oli 5 min/km. Testiin osallistui yhteensä 15 juoksijaa, ja pisimpään radalla sinnitteli Juha-Pekka Lehto, jonka loppuvauhti oli 3.20 min/km.
”Alku tuntui helpolta ja rennolta, mutta loppua kohden vauhti yllätti täysin. Viimeiset kaksi kierrosta olivat todellista taistelua”, Lehto kommentoi.
Valojänistestistä saadut tulokset tarjoavat juoksijalle arvokasta tietoa harjoittelun suunnittelua varten.
”Valojänistestillä pystytään testaamaan suuri määrä osallistujia kerralla. Ennen testiä kerätään lähtötiedot, ja saadut tulokset auttavat määrittelemään yksilölliset kynnystasot harjoittelulle. Vaikka tarkempia arvoja voidaan saada hengityskaasujen ja laktaattimittausten avulla, valojänistesti antaa jo erinomaiset suuntaviivat harjoittelun tueksi”, Pulkkinen selitti.
Aiemmin testin tehneet osallistujat saivat arvokasta vertailutietoa tuloksiinsa.
”Tein tämän testin viimeksi vuonna 2008 Vierumäellä. Uusi testitulos päätyi sinne vanhojen tulosten jatkoksi. Onneksi ikähyvitys otetaan huomioon tuloksia arvioitaessa”, Kati Nyman nauroi.
Hormonien rooli juoksuharjoittelussa
Leirillä juoksuklubin valmentajana toimi Antti Hagqvist, ja asiantuntijana mukana oli kokenut liikuntafysiologi Timo Vuorimaa, joka piti inspiroivan luennon hormonien vaikutuksesta harjoitteluun ja elämänlaatuun. Vuorimaa korosti erityisesti stressihormoni kortisolin sekä anabolisten hormonien tasapainon tärkeyttä tehokkaassa harjoittelussa.
”Hormonaalinen tasapaino on keskeinen tekijä sekä fyysisen suorituskyvyn että palautumisen kannalta. Liiallinen harjoittelu ilman riittävää lepoa voi johtaa ylikuntoon ja heikentää kehitystä”, Vuorimaa painotti.
Luento herätti runsaasti kysymyksiä, ja osallistujat saivat konkreettisia vinkkejä hormonitasapainon tukemiseen.
Juoksuharrastus hyvinvoinnin ja työelämän tukena
Virran juoksuklubin taustalla on Lääkärikeskus Aavan missio edistää hyvinvointia niin yksilöiden kuin työyhteisöjen tasolla. Tällaiset ohjelmat eivät ainoastaan paranna osallistujien fyysistä kuntoa, vaan ne tuovat myös positiivista energiaa ja motivaatiota työelämään. Esimerkillä johtaminen korostuu etenkin kiireen ja uupumuksen värittämässä nykyarjessa.
”Aava Virran juoksuklubin tavoite ei ole pelkästään yksilöiden suorituskyvyn kehittäminen, vaan myös yhteisöllisyyden vahvistaminen. Tällaiset kokemukset tukevat yrityskulttuuria, jossa hyvinvointi ja tavoitteellisuus kulkevat käsi kädessä”, Aava Virran johtaja Petteri Kilpinen toteaa.
Juoksuklubi on inspiroinut osallistujia asettamaan kunnianhimoisia mutta realistisia tavoitteita juoksemisen suhteen. Esimerkiksi peruskunnon vahvistaminen, vammojen ennaltaehkäisy ja juoksutekniikan kehittäminen ovat nousseet keskeisiksi tavoitteiksi. Parempi fyysinen kunto edistää työkykyä ja jaksamista. Tämä heijastaa juoksuklubin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi.
