Hapottomat nopeuskestävyysvedot ovat oiva lisä hiihtäjälle. Tällöin ei varsinaisesti kehitetä kestävyyttä, vaan nopeutta. Alle kymmenen sekunnin vedoissa laktaattia ei ehdi muodostua ja parhaimmillaan harjoitus avaa

MK-harjoitus ei yleensä tarkoita täysillä menemistä, vaan suorituksen tulee olla tasavauhtinen tai nousujohteinen, jotta maksimikestävyysominaisuuksia saadaan kehitettyä. Harjoitukset tulee tehdä ajatuksen kanssa, koska niillä kehitetään

Vauhtikestävyysharjoittelu on tärkeää pitkän matkan kuntohiihtäjälle, koska suurin osa suorituksesta tapahtuu tällä alueella. Vauhtikestävyysharjoittelulla kehitetään elimistöä sietämään vauhtia ja nostetaan anaerobista kynnystä lähemmäksi maksimisykettä. Vauhtikestävyysharjoitusten

Peruskestävyysharjoitukset tehdään kestoharjoituksina, joissa kuormitus tulee harjoituksen pituuden, ei tehon kautta. Peruskestävyysharjoittelua voidaan myös yhdistää tehoharjoitusten yhteyteen alku- ja loppuverryttelyn muodossa. Peruskestävyysharjoittelu toimii perustana kaikelle

Kaiken harjoittelun ei pidä olla matelua, vaan mukaan pitää ottaa säännöllisesti vauhdikkaampia harjoituksia, jotta tekniikka kehittyy ja omaa hiihtovauhtia saa kasvatettua. On erittäin tärkeää, että

Ensimmäiset työnnöt sujuvat, hengästyttää puuskuttaa ja hapottaa. Jalat kipeytyvät ja eteneminen takkuilee. Onko tuttu tunne? Todennäköisesti peruskuntoa ei ole luotu, vaan harjoittelussa on menty ns.

Aloittelijoiden on tärkeä tehdä erivauhtisia lenkkejä ja ennen kaikkea pyrkiä kehittämään tekniikkaa paloittelemalla hiihtoa sauvoittahiihto- ja tasatyöntöosioihin. Kevyet PK-lenkit tuleekin alussa suorittaa esimerkiksi jalkalenkkeinä tai

Tekniikkapätkiä voi ottaa hiihtolenkkien yhteyteen pieninä palasina ja tämän jälkeen hiihtää normaalisti ja siirtää mahdollisia oivalluksia omaan perustekniikkaan. Esimerkki tekniikkapätkien toteutuksesta: Sauvoittahiihto 3 x 1–3